maanantai 10. kesäkuuta 2013

Kirppislöytökuorma



Suuntasin aamulla vaunujen nokan kohti lähikirpparia. Kannatti. Löysin maatuskan ja emalivadin, molemmat kaksi euroa. Emalivadille suunnittelin uutta elämää kukkapurkkina ulkona. Pesun jälkeen se paljastui kuitenkin hyväkuntoisemmaksi kuin aluksi näytti, ja nyt en tiedä raaskinko pistää sitä ulos. Paha vaan ettei sille ole tilaa sisälläkään. Ääh, mä haluan ison keittiön.

Poislähtiessä bongasin kyltit pihakirpparille ja nehän imi mua magneetin lailla. Päädyin teollisuusalueen perukoilla olevaan halliin, joka olikin täynnä aarteita. Iskin heti silmäni viiskytluvun sohvapöytään ja harkinnan jälkeen lähdin autonhakuun. Sillä reissulla mukaan hyppäsi vielä ihana kuuskytluvun kaappi. Nämä ei varsinaiseti olleet löytölöytöjä, koska maksoivat useamman kympin. Mielestäni kuitenkin ihan kohtuuden nimissä, näistä kuitenkin huudetaan usein lähemmäs satasta, ellei ylikin. Pieni melkoisen kämänen kaappi kuului kauppaan, siitä tulee lastenhuoneeseen ihana, kunhan ehdin vähän fiksailla. Jos ehdin.

Mä olen pitkään etsinyt telkkaritasoa, johon saisi piilotettua pleikkarit ja digiboxin. Kuvittelin että tuo kaappi on ihan täydellinen siihen tarkoitukseen. Ajoin auton pihaan ja huikkasin onnessani miehelle, että olipa aarteita. Se kurkkas, näki pelkän kaapin ja kysyi hyvin kuivasti mihin aion sen tunkea. Ei kuulemma käy telkkarin alle (meillä on ollut nyt neljä vuotta telkkaritasona tilapäisratkaisu joka on väärän värinen ja liian iso). Kriisiähän siinä sitten pukkas ja paha mielikin hiipi vieraaksi. Kaappi päätyi lastenhuoneeseen kun olin ensi mielenosoituksellisesti ollut pistämässä sitä nettikirpparille myyntiin. Sinnehän se lopulta istui kuin valettu (lastenhuoneeseen, ei kirpulle). Lapset palasivat isovanhemmilta ja niiden riemu uudesta liukuovikaapista häivytti aiemman pahan mieleni. Ja mieskin myönsi sen olevan juuri passeli. Verhot, karttapallo ja peltipurkki kirppislöytöjä myös ja pöydän alla oleva puuauto sekä kärpässieni allekirjoittaneen lapsuuden leluja.





Sohvapöydän piilotin suutuspäissäni kellariin. Tuon sen sitten joku kaunis päivä paikalleen kun ärsyttävä snobbailijamieheni on töissä ;) Mitäs sitä sanotaankaan erilaisista persoonista ja niiden yhteensopimisesta? Me ollaan ainakin just niinkuin Dharma ja Greg. Mutta kyllä mä tänään olin hitusen kade niille pareille, joille kirppikset on yhteinen harrastus ja sisustussilmäkin yhteinen.

Sitäpaitsi olen mä hullumpiakin juttuja ostanut. Kuten tämän lipaston, jonka viilu on viturallaan ja alin laatikko puuttuu. Sitä piti fiksata ja kehitellä joku laatikko tuonne alle. Siinä se nyt paikallaan odottaa varmaan mun loppuelämän, ellei mun isä ehdi tekemään uutta laatikkoa. Mutta oli se vaan niin ihana romu, että pakko oli pelastaa muutamalla eurolla. (Huomatkaa mun itämässä olevat siemenperunat, pääsi unohtumaan)




Minkäs sille voi että on romulover pahimmasta päästä. Sitäpaitsi tästä lipastosta saa oikeesti tosi hienon, jos sille vaan ehtii näyttää hiomapaperia ja lakkaa.

Verhot on löytö Uffilta, niin ihana kuosi etten voinut jättää kauppaan. Niin ja nämä sandaalit olikin sitten varsinainen löytö. Nahkaa ja kieltämättä jo katuja nähneet, mutta kaikin puolin ehjät ja hintaa oli hurjat 0,80€





Nyt mä luulen, että mulla on kirpparikielto loppukesän... 

Ei kommentteja: