perjantai 23. joulukuuta 2011

Rauhaisaa joulun aikaa






..tai sitten ei.


Mä aina päätän, etten stressaa, enkä varsinkaan jätä mitään viime tippaan. Että voisi joulunaluspäivät vaan nautiskella juhlan tunnusta ja fiilistellä.


Vaan kuinkas sitten käykään? Kaikki jää viime hetkiin, hermo on tiukilla ja itku herkässä. Ja lapsetkin poikkeuksellisen hankalia. Nauti siinä sitten hiljaisuudesta.


Täään suunnitelmissa oli pitkä jouluaiheinen lukuhetki poikain kanssa. Mutta sitten sain päähäni, että tehdäänkin keittiöpyyhkeitä lahjaksi isovanhemmille. Onneksi lapset nauttii taiteilusta ja äitikin puri hammasta ja syytti vaan hiljaa mielessään itseään loistavasta ajoituksesta. 


Tarkoitus oli painaa sydämiä ja tähtiä, mutta sabluunat ja perunaleimasin ei toimineet vielä pikku kätösissä, joten päädyin niihin kätösiin itseensä. Vanhempi poika on kuitenkin aika itsepäinen ja halusi tehdä ihan omalaistaan jälkeä suostuttelusta huolimatta. Olen päättänyt koittaa rajoittaa luovuutta mahdollisimman vähän ja hyvä niin, koska pyyhkeistä tulikin tosi kivoja, vaikka erilaisia kuin suunnittelin.


Nyt on lahjat paketeissa. Huomenissa pitänee vielä pari juttua hakea ja tehdä valkosipuleita hunajamarinadissa, mutta hyvällä mallilla. Joulumielikin saattoi vähän hiippailla tänne, kun kynttilänvalossa paketoin ja glögiä juoden. Rapisee muuten ihan tajuttoman kovaa, kun hiljaisessa kodissa ruttaa pakkauspaperia.

Ei kommentteja: